Väärillä tiedoilla energiaa säästämään

Muutaman vuoden kuluttua aion viedä innovaatiopalkinnot mullistavalla valaistuskeksinnöllä. Lamppu, jonka käyttämä energia voidaan hyödyntää tilojen lämmityksessä, syttyy nopeasti, on edullinen valmistaa eikä sisällä myrkyllisiä aineita kuten elohopeaa. Liian hyvää ollakseen totta? Ei suinkaan, kyseessä on Thomas Edisonin 1878 kehittämä hehkulamppu.

Hehkulamppujen kieltäminen ja korvaaminen ns. energiansäästölampuilla on surullinen esimerkki siitä kuinka päätöksentekijämme ovat johdateltavissa tekemään virheellisiä päätöksiä. Julkisuudessa on kehuttu energiasäästölamppuja ja niiden alhaista energiankulutusta ymmärtämättä, että lamppujen käyttämä energia menee pääosin rakennusten lämmitykseen. Kaikki lamppuun menevä sähkö muuttuu lämmöksi riippumatta lampun rakenteesta. Suomessa lamppuja käytetään pimeänä aikana vuodesta, jolloin myös rakennuksia lämmitetään. Jos rakennusta lämmitetään sähköllä, on yhdentekevää tuleeko lämpö rakennukseen lamppujen vai patterien kautta. Sen sijaan ei ole yhdentekevää, että jokaisessa kodissa on myrkyllistä elohopeaa herkästi rikkoutuvien lamppujen sisällä.

Lämpöpumppuja pidetään suurena mahdollisuutena energiansäästöön. Lämpöpumput toimivat teknisesti samalla tavalla kuin jääkaappi. Jääkaappi kylmentää sisätilan ja lämmittää takana olevalla lauhduttimella huonetilaa. Lämpöpumpun ajatuksena on viilentää ulkoilmaa ja samalla lämmittää sisäilmaa. Energiaa saadaan enemmän kuin järjestelmään tarvitaan. Onko ikiliikkuja siis viimeinkin keksitty?

Lämpöpumpun tuottaman lämmön suhdetta siihen syötettyyn energiaan kuvataan lämpökertoimella. Lämpökerroin on käytännössä noin kaksi. Siis yksi käytetty kilowattitunti tuottaa lämpöä kaksi kilowattituntia. Huikea parannus sähkölämmitykseen.

Valitettavasti tässäkin unohtuu se, että energiasta muuttuu sähköksi voimalaitoksessa vain noin kolmannes. Muutama prosenttiyksikkö energiasta katoaa vielä siirtohäviöinä. Siis lämpöpumpulle tullessa sähkön tuottamiseen tarvittavasta energiasta on jäljellä vain noin 30%. Jos tämä tuottaa kaksinkertaisen määrän lämpöä, päästään kokonaishyötysuhteeseen 60%. Ei hurraamista, kun rakennuksessa keskuslämmityskattilassa lämpöenergia voidaan tuottaa lähes 90% vuosihyötysuhteella.

Kotitekoisen "köyhän miehen" lämpöpumpun voi tehdä seuraavasti: vanha pakastin (energialuokalla ei ole väliä) täytetään ämpärillisellä vettä. Kun vesi on jäätynyt, jäät heitetään pihalle ja ämpäri täytetään uudelleen vedellä. Näin jäätymiseen kulunut lämpöenergia siirtyy ympäröivän tilan lämmitykseen.

Helsingin Sanomat oli koeajanut vetykäyttöisen Hondan prototyypin. Auto on "täysin saasteeton". Pakoputkesta tulee pelkkää vesihöyryä. HS hehkuttaa artikkelissaan, kuinka liikenteen päästöt pienenevät vety- ja sähköautojen ansiosta. Tähänkin päätelmään sisältyy karkea ajatusvirhe. Vaikka vety on maaiman yleisimpiä alkuaineita, sitä ei esiinny sellaisenaan. Vedyn erottamiseksi tarvitaan energiaa joka sitä poltettaessa vapautuu. Helpoin tapa valmistaa vetyä on johtaa sähkövirtaa veteen, jolloin vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi. Taloudellisesti kannattavin tapa tehdä vetyä on käyttää fossiilista maakaasua ja erottaa siitä vety. Kaikissa tapauksissa vedyn valmistukseen kuluu energiaa. Vety ei siis ole energiaa vaan keino siirtää ja varastoida energiaa.

Vedyn haittapuolena on alhainen energiatiheys. Tankillisella vetyä ei pitkälle ajeta. Vety on herkästi syttyvää, erittäin räjähdysherkkää. Infrastruktuurimielessä vedyn ottaminen käyttöön liikenteen polttoaineena edellyttäisi käytännössä vetyputkien rakentamista kaikkien pääväylien varteen. Jos koko Suomen liikenteen energiantarve tyydytettäisiin vedyllä, maahamme tarvittaisiin 3-4 uutta ydinvoimalaa tuottamaan vedynvalmistuksen tarvitsema sähkö.

Surullista näissä kaikissa esimerkeissä on se, että näennäisesti hyvää tarkoittavilla toimenpiteillä tehdään virheratkaisuja. Tiedonpuutteesta ei ketään voi syyttää, koska kaikki edellä kuvatut luonnontieteelliset ilmiöt on selitetty peruskoulun oppimäärässä. Jos energiaa halutaan oikeasti säästää, on siirryttävä "näennäisnäpertelystä" oikeasti energiaa paremmin hyödyntäviin ratkaisuihin.