Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki vaati yrittäjien "verovapaiden" osinkojen verollepanoa. Voi, voi, ei ole ministeri tainnut tehdä läksyjään. Ehdotus oli puhtaan populistinen.
Nykyinen laki antaa ei-listaamattomien yritysten omistajille mahdollisuuden nostaa osinkoja yhtiöstä 9 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ilman pääomatuloveroja korkeintaan 90 000 euroa vuodessa. Voidakseen jakaa tuon verran, yrityksellä täytyy olla nettovarallisuutta miljoonan verran. Ministeri Sinnemäki siis vaatii tämän veroedun lopettamista oikeudenmukaisuussyistä. Häneltä on valitettavasti jäänyt huomaamatta, että voidakseen jakaa osinkoa, yrityksen on täytynyt maksaa tuloistaan 26 prosentin vero. Tästä syystä kirjoituksen alussa verovapaus oli sitaateissa. Sinnemäki on jopa laskenut paljonko valtio hyötyisi, jos tämä etu poistetaan.
Palkansaajan veroprosentti on samaa 26 prosentin suuruusluokkaa noin 30 000 vuosituloilla. Toisin sanoen keskipalkkainen palkansaaja maksaa yhtä suurta veroa kuin liikeyritykset.
Suurin osa Suomen yrittäjistä nostaa melko vaatimatonta osinkoa yrityksistään. Tämä suuri joukko partureita, putkiliikkeen omistajia, kuorma-autoilijoita ja muita pienyrittäjiä ei tietenkään paistattele päivää viikkolehtien palstoilla miljoonaomaisuuksineen. Kyse on yrittäjistä joiden koko omaisuus ja toimeentulo on sidottu oman liiketoiminnan menestymiseen. Kyse on myös yrittäjistä, jotka muodostavat maamme talouden selkärangan. Pienet ja keskisuuret yritykset hoitavat suuren osan Suomen teollisuuden alihankinnoista. Ilman näitä yrittäjiä maan kilpailukyky kärsii.
Suomi tarvitsee lisää yrittäjyyttä. Sen luulisi työministerinkin ymmärtävän. Suuryritykset vähentävät väkeä pysyvästi ja siirtävät tuotantoaan muualle. PK-sektorin työllistävä vaikutus on avainasemassa työllisyyden kehityksessä. Tämän kehityksen työministeri haluaa vaarantaa.
Mikäli alussa mainittu osinkotulojen verovapaus poistetaan, vaikeuttaa se luonnollisesti yritystoimintaa suurimmassa osassa Suomen yrityksistä. Osa yrityksistä saattaa jopa siirtyä ulkomaille matalamman verokannan maihin. Mikäli yrityksellä ei ole mitään nimenomaista syytä toimia Suomesta käsin, miksei se siirtyisi matalamman verokannan maahan. Tällaisia yrityksiä on esimerkiksi konsultointi- ja rahoitusalalla. Näiden työllistävä vaikutus ei ole kovin suuri, mutta yrityksen siirtyessä muualle, mukana siirtyy usein omistaja perheineen. Joka tapauksessa veronmaksu Suomeen loppuu.
Suomi tarvitsee lisää verotuloja. Pääomatulon ja palkkatulon verotuksen välillä on liian suuri ero. Näistä asioista olen Sinnemäen kanssa samaa mieltä. Ratkaisuvaihtoehdoista olen eri mieltä.
Pääomatulojen verotusta ei voi nostaa ilman, että verotulot katoavat ulkomaille. Jo nyt suuryritykset keinottelevat eri maiden verokannoilla ja veronmaksua siirtyy suomalaisen verottajan ulottumattomiin. Pääoma vaihtaa maata nopeasti. Pienyrittäjät eivät ulkomaille siirry, he ovat Sinnemäen verouudistuksen maksajia.
Suomi tarvitsee kannattavaa yritystoimintaa. Kansainvälisillä yrityksillä on hyvin harvoja syitä tuoda toimintojaan Suomeen. Mieleeni ei tule yhtäkään merkittävää kansainvälistä yritystä, joka olisi mainittavasti tuonut yritystoimintaansa Suomeen. Täällä toimivat kansainväliset yritykset ovat joko aikanaan ulkomaisen ostajan Suomeen jääneitä tytäryhtiöitä tai myyntiyhtiöitä. Suomen teollisuus- ja veropolitiikan pitäisi kannustaa ulkomaisten yritysten sijoittautumista.
Sinnemäen ehdotus on siis populismia ja se on ilmeisesti osa Vihreiden vaalikampanjaa. Koska ehdotuksella on suora yhteys elinkeinopolitiikkaan ja työllisyyteen, on sen esittäminen työllisyydestä vastaavan ministerin suusta vastuutonta. Vai onko tämä tulkittava siten, että Vihreistä ei ole vastuulliseksi vallankäyttäjäksi? Kyseessähän on pohjimmiltaan liike, joka on tottunut ajamaan luonnonsuojelua ja vastustamaan ydinvoimaa laittomuuksiakaan kaihtamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti